VESI

Yleisenä tavoitteena veden käytössä on vähentää puhtaan veden kulutusta sekä muodostuvien jätevesien määrää ja haitallisuutta. Pyrimme siihen, että toimintamme ei aiheuta haittaa tehtaiden ympäristöissä sijaitseville vesistöille.

Vedenkulutus (m³) tuotettua kuutiota kohti

Jäteveden määrä (m³) suhteutettuna tuotantomäärään (m³)

Syntyneiden jätevesien määrä (m³)

KoskisenVastuullisuusVesi

VESISTÖT OVAT MEILLE TÄRKEITÄ


 

Yleisenä tavoitteena veden käytössä on vähentää puhtaan veden kulutusta sekä muodostuvien jätevesien määrää ja haitallisuutta. Pyrimme siihen, että toimintamme ei aiheuta haittaa tehtaiden ympäristöissä sijaitseville vesistöille.

Vedenkulutusta vähennetään tarkan seurannan avulla

Koskisen Järvelän laitoksilla tarvitsemme vettä talousvedeksi sekä prosessi- ja jäähdytysvedeksi tuotannossa. Saamme tarvittavan veden pääasiassa suoraan pohjavedestä Koskisen omistamista Tolkonlähteestä ja Mäntsäläntien tehdasalueen porakaivosta. Osa tarvittavasta vedestä saadaan myös Kärkölän kunnan vesijohtoverkosta.

Seuraamme vedenkulutusta tarkasti, jolloin mahdolliset vuodot pystytään havaitsemaan ja korjaamaan heti. Pohjaveden käyttöä pyrimme jatkuvasti tehostamaan. Vierumäen ja Hirvensalmen toiminnoissa tarvittavan veden saamme paikallisilta vesilaitoksilta.

Veden kulutus vuonna 2017 oli 0,29 kuutiota vettä yhtä tuotettua kuutiota kohti.

Veden kulutus vuonna 2018, Q1-Q3 oli 0,29 kuutiota vettä yhtä tuotettua kuutiota kohti. Tilanne on pysynyt hyvänä aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Käsittelemme jätevedet aina asianmukaisesti ja pyrimme minimoimaan niiden määrän

Koskisella on Kärkölän kunnan kanssa tehty teollisuusjätevesien johtamissopimus. Kunnan viemäriin johdettava tukkialtaan vesi esikäsitellään flotaatiolla. Normaalitilanteissa täytämme jätevesisopimuksen vaatimukset täysin. Vierumäen ja Hirvensalmen toiminnoissa syntyvät jätevedet johdetaan kunkin kunnan jätevesiviemäriin. Hirvensalmen toiminnoilla on myös Hirvensalmen kunnan kanssa tehty teollisuusjätevesisopimus.

Yhtiötason tavoite 2018 – 2020

Jäteveden määrän vähentäminen. Jäteveden määrä enintään 0,155 m³ / tuotettu-m³. Jäteveden määrä enintään 78 400 m³/vuosi

Toteutuma 2018, Q1 – Q3

Jäteveden määrä 0,077 m³ / tuotettu-m³, (kokonaismäärä tarkastellaan aina vuoden lopussa).

Talousvesi

Koskisen Järvelän toimintojen talousvettä valvetaan asetuksen 1352/2015 liittyvän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Tällä varmistetaan talousveden turvallisuus vedenkäyttäjille. Vuoden 2017 joulukuussa valmistui uusi talousvesiputkiston osuus, joka tehtiin erityisesti vaneritehtaan ruokalan talousveden saannin ja laadun turvaamiseksi.

Luonnon ja teollisuuden yhteiseloa Hähkäjärven rannoilla

Hähkäjärvi on KoskisenTehdastien tehdasalueen välittömässä läheisyydessä oleva omistamamme järvi. Järveä on aikoinaan käytetty tukkien varastointiin, jolloin sen pohjalle on kertynyt puuperäistä ainesta, kuten puunkuoria. Puuperäisen aineksen hajotessa järveen vapautuu ravinteita ja lisäksi kuluu happea. Tämän seurauksena järvi on erittäin rehevöitynyt. Järven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat moninkertaisia keskiarvoihin verrattuna, mutta pientä parantumista järven tilassa on kuitenkin havaittavissa, sillä järveen ei tule enää ulkopuolista ravinnekuormitusta.

Pyrimme välttämään veden ottamisen Hähkäjärvestä. Hähkäjärven rantaan olemme rakentaneet tukkien kasteluveden suljetun vesikierron mahdollistavia altaita, joihin tukkien kasteluvedet johdetaan ja käytetään uudestaan tukkien sadetuksessa. Tukkien kasteluvettä emme ota lainkaan suoraan Hähkäjärvestä. Tukkien kasteluvesien ollessa suljetussa kierrossa Hähkäjärveen pääsee tehdasalueelta vettä vain ylivuodoista, jotka muodostuvat sadevesistä ja puhtaista jäähdytysvesistä.

Koskisen ympäristöluvassa on annettu määräys Hähkäjärven kunnostamisesta. Olemme teettäneet selvityksiä kunnostustarpeesta ja esitelleet niitä viranomaisille. Viimeisin selvitys on vuonna 2014 tehty Hähkäjärven luontoselvitys. Selvityksen tuloksena todettiin, että alueelta löytyy monipuolisen linnuston lisäksi suojeltavia viitasammakoita ja lepakoita. Hähkäjärvi rantoineen onkin arvokas elinympäristö monille eliöille sen vähäisen käytön vuoksi ja oiva esimerkki teollisuuden ja ympäristön ”yhteiselosta”.

Koskisen, Kloorifenoleilla saastuneen pohjaveden puhdistus Järvelässä

Vuonna 1976 Koskisen saha tuhoutuu tulipalossa. Tulipalon seurauksena kloorifenoleita sisältävää sahatavaran sinistymisenestoainetta (KY-5) pääsee sammutusvesien mukana maaperään ja pohjaveteen. Pohjaveden saastumista ei tässä vaiheessa voitu ennalta arvata. Vuonna 1987 kloorifenoleita todetaan Kärkölän kunnan Kukonmäen vedenottamon vedessä ja pohjavesi todetaan saastuneeksi. Vuodesta 1988 alkaen selvitetään mahdollisia puhdistusmenetelmiä Koskisen, viranomaisten ja eri tutkimuslaitosten toimesta. Riittävää puhdistusmenetelmää ei kuitenkaan saada tässä vaiheessa kehitettyä. Vuonna 2008 Korkein hallinto-oikeus määräsi Koskisen laatimaan pohjaveden kunnostus- ja tarkkailusuunnitelman. Varsinaista määräystä puhdistamisesta ei annettu.

Vastuullisena yhtiönä Koskisen aloitti 25.6.2012 pohjaveden puhdistamisen omatoimisesti Pöyry Finland Oy:n konsultoimana, kun riittävän tehokas menetelmä pohjaveden puhdistamiseksi saatiin lopulta kehitettyä. Puhdistusmenetelmä perustuu mikrobien ja hapen yhteisvaikutukseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kyseistä menetelmää käytetään pohjaveden puhdistamisessa. Menetelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Koskisen rakennuttama uusi pohjaveden puhdistuskaivo otettiin käyttöön 21.4.2016. Uuden kaivon avulla pyrittiin tehostamaan pohjaveden puhdistumista entisestään. Puhdistuspumppausta jatkettiin tauotta 20.4.2017 asti, jolloin varsinainen puhdistuspumppaus pysäytettiin. Puhdistettavan alueen pohjavesi oli parhaimmillaan puhdistettu noin 94-prosenttisesti ja tällä hetkellä noin 75-prosenttisesti. Pohjaveden kloorifenolipitoisuuden muutoksia seurataan edelleen säännöllisesti. Tällä hetkellä pohjavesinäytteitä otetaan kerran vuodessa yhteensä 19 pohjavesiputkesta / kaivosta. Pohjaveden pintoja seurataan kolme kertaa vuodessa 20 pohjavesiputkesta/kaivosta. Lisäksi yhdessä pohjavesiputkessa jatketaan peroksidilla tehtävää hapetusta ja sen vaikutuksien seurantaa. Valvovana osapuolena tässä pohjaveden puhdistushankkeessa toimii Hämeen ELY-keskus.

 

Lisätietoa pohjaveden puhdistusmenetelmästä

Koskisen - web decoration
Koskisen - web decoration

TILAA UUTISKIRJE

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tuoreimmat puualan uutiset ja vinkit suoraan sähköpostiisi.

TULE MEILLE TÖIHIN

Tule Koskiselle tekemään töitä puun ammattilaisten kanssa!

Katso avoimet työpaikat

Page-contacts.php

Ylös